Lisää tuulivoimaa Ylivieskaan?

Havainnekuva keskustasta, jos Elisan 100-metrisen mobiilimaston viereen rakennettaisiin suunniteltujen kaltainen, napakorkeudeltaan 175-metrinen tuulivoimala.

Keskustan horisontissa ovat viime aikoina selvästi erottuneet Pajukosken yhdeksän tuulivoimalaa. Suunnitteilla olisi neljäkymmentä lisää, mutta eduskunnan talousvaliokunnassa asia on jumissa. Asia jakaa vahvasti mielipiteitä. Mistä on kyse?

Verkalleen tuulessa pyörivät tuulivoimalat ovat jo tuttu näky ylivieskalaisille ja alavieskalaisille. Kaukaa katsottuna voimaloiden kokoa on vaikea hahmottaa, ja verkkaisuus onkin silmänlumetta. Nykyvoimaloiden siivet ovat halkaisijaltaan jopa 160-metrisiä, joten yhden kierroksen aikana niiden lasikuitukärjet piirtävät ympyrää neljänneskilometrin verran. Navakalla tuulella ne saavuttavatkin yli 300 kilometrin tuntinopeuden.

Tuulivoima on puhtaudellaan ja ekologisuudellaan myötätuulessa mikäli unohdetaan voimaloiden valmistus- ja rakennuskustannukset, jotka toki koskevat muitakin energian­tuotantomuotoja.
Ympäristönäkökohdat ovat syöttötariffien lisäksi suurin niitä rakentava voima. Tuulivoiman suurimmat vastustajat asuvat yleensä tuulipuistojen lähistöltä.

Kuka puistoja rakentaa?

Tuulipuistojen suunnittelun rahoittavat lähialueella yleisesti tuulivoimayhtiöt, jotka tilaavat luontoselvitykset sekä luvitukset siihen erikoistuneilta konsulttipalveluilta. Tämän jälkeen neuvotellaan maanomistajien kanssa sekä tehdään kaavoitusehdotus kunnalle.

Tuulivoimayhtiöt huolehtivat luvitusvaiheessa kustannuksista, rakennusvaiheessa koko hanke tarjotaan energiayhtiölle tai sijoittavalle taholle, joka haluaa sijoittaa uusiutuvaan energiaan.
Yhdeksän voimalan tuulipuistosta kustannukset ovat noin 40-50 miljoonaa euroa, josta hankkeen ostava yhtiö hoitaa leijonanosan.

Tällä hetkellä valtiontuet ovat jumiutuneet talousvaliokunnan pöydälle, koska syöttötariffeja tulisi maksaa uusiutuvien energiamuotojen tuotantokustannuksien mukaan, energiamuodosta riippumatta.

Urakkanevan tuulivoimapuistosta 50 km säteelle sijoittuvat tuulivoimahankkeet ja toiminnassa olevat tuulivoimapuistot. Alueella on toiminnassa tällä hetkellä 90 voimalaa, ja hanke- tai kaavoitusvaiheessa 491-585 lisää.

Hyötyvätkö paikalliset?

Paikallisesti tuulivoimasta hyötyvät maanomistajat, jotka saavat vuokratuloja voimalaitosten maa-alueesta, sekä sen ympärillä olevasta tuulenottoalueesta, joka on noin 500 metriä voimalaitosten ympärillä. Kunta saa hankkeesta kiinteistöverotulot. Lähialueen kyläyhdistyksiä ja metsästysseuroja avustetaan joskus suoraankin haitoista riippuen.

Yhdeksän voimalan valmistus- ja pystytyskustannuksia kertyy noin 450 miestyövuotta. Maanrakennustyöt, kaivuutyöt sekä betonit ostetaan yleisesti lähialueen yrittäjiltä kustannusten suitsimiseksi.
Tuulipuiston ylläpitoon työvoimaa tarvitaan arviolta 10-12 miestyövuotta, joten käytännössä yksi voimala tarkoittaisi alueelle yhtä uutta työpaikkaa.

Laskeeko sähkön hinta?

Yksi nykyaikainen voimala on kooltaan 4,2 MW, Suomen tuuliolosuhteissa hyötysuhde on 25-28%. Ylivieskan 9 voimalaa tuottavat arviolta 90 GWh. Jos niiden määrää nostetaan suunnitelmien mukaan 49:ään, tuotanto olisi 500 GWh. Vertailun vuoksi Hamarin pato tuottaa 7 GWh ja Herr­forsin Tulolantien laitos 22 GWh sähköä sekä 88 GWh lämpöä, Hanhikivi 1:n on laskeskeltu tuottavan 9000 GWh ja Olkiluoto 3:n 13 000 GWh.

Ylivieskan kaupungin koko sähkönkulutus oli vuonna 2016 157 GWh, joten yli kaksi kolmasosaa ylituotannosta olisi vietävä sinne, missä on tuulisena aikana suurempi kulutus. Siirtohäviöt saati siirtohinta eivät siis edelleenkään laskisi lyhyellä aikavälillä.

Energian varastointiongelmien vuoksi tyynellä ilmalla tuulienergian tuotantoa täytyy korvata edelleenkin vastaavalla määrällä fossiilista, ydinvoimaa ja idäntuontia.

Minne voimaloita on tulossa?

Ylivieskan alueella on tällä hetkellä Pajukosken 9 voimalaa. Lisähankkeista kaavat on hyväksytty Tuomiperän ja Kukonahon 9 voimalalle, lupamenettelyssä on Hirvinevan 4 voimalaa ja kaavoituksessa Pajukoski II -alueen 18 voimalaa. Mikäli eduskunnan talousvaliokunnan energiapaketti toteutuu ja kaikki hankkeet käynnistyvät, Ylivieskassa olisi tulevaisuudessa 49 voimalaa.

Raudaskylän ympäristön tuulivoimahankkeet. Karttapohja (cc) MapAnt.fi.

Mitä haittaa voimaloista on?

Voimaloiden välittömät haitat lähiympäristöön ovat melu ja välkevaikutus. Näiden vuoksi alueilta tehdäänkin laajat selvitykset jo ennen kaavoitusvaihetta, ja niitä ei käytännössä rakenneta kahta kilometriä lähemmäksi asutusalueita.

Meluvaikutukset ovat matalataajuista huminaa tai kohinaa, joista monet lähialueella asuvat ovat kokeneet saaneensa oireita.
Välkevaikutukset ajoittuvat aikoihin, jolloin esimerkiksi aamu- tai ilta-aurinko paistaa voimalan siipien läpi välkyttäen lähistöllä olevien asuntojen ikkunoita ja piha-alueita kilometrienkin päässä.

Alueiden eläinkanta muuttuu voimaloiden myötä, linnut sekä muut eläimet muuttavat reittejään ja siten metsästys alueilla voi menettää merkityksensä. Vaikka marjastus, sienestys ja ulkoilu on edelleen sallittua, talvisaikaan alueilla ei ole hyvä liikkua lavoista lentävien suurten jääkappaleiden vuoksi. Ylivieskan hankealueet yhdessä vastaavat yli kahdeksaa prosenttia kunnan pinta-alasta.

Haittana on myös vilkkuvien lentoestevalojen valosaaste haja-asutusalueilla. Nykyvoimaloissa valot ovat yöaikaan tasaisen punaiset.

Tuulipuistojen lukuisat metallirungot toimivat Faradyn häkin tavoin. Lähialueen televisio- ja mobiiliyhteyksiin saattaa tulla suuriakin häiriöitä riippuen tukiasemien sijainneista.

Havainnekuva Urakkanevan tuulipuistosta Raudaskylältä, Sikabaarin pihalta nähtynä. Löydät lisää havainnekuvia allaolevista linkeistä.

Linkki: Lisätietoa Urakkanevan tuulipuistosta (PDF, 186 sivua)
Linkki: Lisää havainnekuvia Urakkanevan tuulipuistosta (PDF, 55 sivua)

Marko Virkkula

1 kommentti kohteessa "Lisää tuulivoimaa Ylivieskaan?"

  1. Maanomistajat, olkaa varovaisia esitettyjen korvausten suhteen. Omistaja IKEA ja rakentaja/operaattori OX2 lupailivat myös korvauksia maan- ja mökinomistajille Kemin Ajoksen tuulivoimalaitosta tehdessä. Totuus on kuitenkin muodostunut sellaiseksi ettei yksikään yksityinen mökin- tai maanomistaja ole saanut yhtään senttiä minkäänlaisia korvauksia. IKEA, tuo maailmanlaajuinen sisustusalan jättiyritys on vain tehnyt päätöksen etteivät he korvauksia maksa vaikka niitä esim. nettisivuillaan vieläkin lupailee.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*